Harmin paikka kun kuva ei tee oikeutta paketin upealle ulkoasulle. Maltoin nimittäin juuri ja juuri pikaisesti kuvata paketin ennen avaamista.
Ja tämmöisiä aarteita paketti piti sisällään: Vaaleanruskeaa paksua lankaa, selvästi syksyn pipoprojektia varten. Väri sopii passelisti ruskean takkini kanssa. En minä niin ehdottoman siniaddikti ole... Suklaa piti kuvata nopsasti sillä NYT sitä ei enää ole. Kirjanmerkki tuli tarpeeseen koulunalunkin kannalta mutta myös siksi, että minulla on aina yöpöydällä useampikin kirja kesken ja kirjanmerkkinä mitä oudoimpia viritelmiä.
Onnellisin taisin kuitenkin olla noista stoppareista. Semmoisia kun olen jo pidempään metsästänyt. Oman kylän kaupoista ei semmoisia löytynyt ja maailmalla kierrellessäkään ei semmoisia ole tullut vastaan vaikka blogeissa niitä olen nähnytkin. Minulla on aina useita keskeneräisiä neuletöitä ja niitä pyöritellessä puikot putoilevat ja silmukat karkaavat. Olin jo ajatellut tekeväni ainakin sukankutomuksilleni sellaiset 70-luvun stopparit tussikynän korkeista ja kuminauhasta...
Kortti pääsi heti uudelle magneettitaululleni; ajattelen sen kuvaavan osuvasti minua ja mottoani; "Eteenpäin, sanoi Tuija mopolla hangessa!"
Kiitos yllätyksestä, Salainen!
